Harvennus voi olla metsänomistajalle kannattavaa
Nyt kun Venäjältä ei tuoda Suomeen puuta, suomalaiselle puulle on kysyntää. Tuonnin tyrehtyminen on jättänyt 5–10 miljoonan kuution vuotuisen vajeen. Teollisuudella on tarvetta sekä energia- että kuitupuulle. Nyt metsänomistajien kannattaa aktivoitua ja tehdä harvennushakkuut metsiinsä.
Suomalaisissa talousmetsissä riittää puuta. Harvennushakkuut ovat rästissä metsäalan ammattilaisten mukaan noin kolmen miljoonan hehtaarin metsäalalla, ja näiden rästien hoitamisella voidaan paikata isosti tuonnin jättämää vajetta.
Metsänomistajilla on nyt hyvä hetki hoitaa harvennukset. Puusta saatava hinta ei kuitenkaan ole aktivoinut metsänomistajia, koska harvennus ei ole taloudellisesti kannattavaa. Metsänomistajan ei kuitenkaan kannata jäädä odottamaan parempaa hintaa. Sitä odotellessa metsänkasvu tyrehtyy ja metsä näivettyy.
Metsänomistajakorvaus parantaa kannattavuutta
Harvennus kannattaa tehdä nyt, ja sen voi tehdä kannattavasti. Tähän on ratkaisuna Hiilinielurekisteri. Hiilinielurekisterin metsänomistajapuoli on luotu nimenomaan ajatellen vajaatuottoisten metsien harvennuksia. Kun metsänomistaja harventaa (ja kunnostusojittaa) metsän ja tekee sinne tuhkalannoituksen, hän saa Hiilinielurekisteriltä hiilensidonnasta rahallisen korvauksen. Korvauksen lisäksi metsän arvo nousee: puut alkavat kasvaa, ja kun on korjuun aika, isommasta puumäärästä saa luonnollisesti paremman hinnan.
Metsänomistajalle maksettava korvaus on jopa 775–1300 euroa / hehtaari, riippuen maapohjasta ja sopimuskaudesta. Korvaus kattaa lannoituksen hinnan sekä tekee myös harvennuksesta kannattavan. Esimerkiksi kun metsänomistaja liittää turvemaalla kasvavan metsänsä Hiilinielurekisteriin 15 vuoden säilyttämisajalla, on hänelle maksettava metsänomistajakorvaus 1000 €/ha. 20 vuoden säilyttämisajalla metsänomistajakorvaus on 1300 €/ha.
Vastineeksi metsänomistaja tekee Hiilinielurekisterin kanssa sopimuksen, että ei hakkaa metsää 15 tai 20 vuoden aikana, ja antaa lannoituksen aikaansaamat lisähiilinielut myyntiin vapaaehtoisena päästökompensaationa.
Tuhkalannoite lisää puiden kasvua jopa 50 %
Tuhkalannoite on rakeistettua puupohjaista tuhkaa, jota syntyy voimalaitosten puunpolton yhteydessä. Lannoite sisältää puiden kasvun kannalta kaikki tärkeät ravinteet. Rakeistettu tuhkalannoite lisää puiden kasvua 30–50 % ja sen vaikutusaika on jopa 40–50 vuotta. Hiilinielurekisterin laskelmissa tuhkalannoituksen aikaansaama lisäkasvu turvemailla on 3 m3/ha vuodessa. Rekisteriin liittyminen ja tuhkalannoitus (tuhka+levitys) maksavat Hiilinielurekisterissä 600 €/ha.
Kun metsänomistajat ottavat Hiilinielurekisterin tarjoaman mahdollisuuden ja korvauksen käyttöönsä, kotimaan lisääntynyt puukauppa tarkoittaa satojen miljoonien eurojen rahavirtaa aluetalouteen puukauppatuloina sekä korjuu- ja kuljetustuloina. Puukauppojen avulla saadaan työllistettyä metsä- ja puutoimialan ammattilaisia ja pidettyä suomalaiset tehtaat käynnissä!
Tällä toiminnalla lisätään kiertotaloutta sekä myös pienennetään lannoitusten omaa hiilijalanjälkeä, koska tuhkalannoitteen päästöt ovat pienemmät verrattuna yleisesti käytettävien fossiilisesti valmistettuihin kemiallisiin kasvatuslannoitteisiin.